Tähän älä hyvä ihminen enää koskaan ryhdy.
Note to myself, Turku 2.7.2011
”Juoksin” ensimmäisen puolimaratonin esikoisen syntymän jälkeen Paavo Nurmen kisoissa heinäkuussa 2011. Vauva oli tuolloin hieman alta puolivuotias. Olin saanut siirrettyä jo maksetun ilmoittautumisen edelliseltä kesältä vuodella eteenpäin. (Mikä loistava käytännön porkkana päästä takaisin juoksun makuun.) Lue loppuun
Suunnittelimme tällä viikolla kummityttöni (6 kk) äidin kanssa ensi syksyksi sovittua äitien laatuaikaviikonloppua jossain mukavassa Keski-Euroopan kaupungissa. Joku kiva hotelli lähellä kahviloita ja kauppoja, paljon kiireetöntä aikaa istuskella viinilasillisen äärellä ja parantaa maailmaa ilman, että kukaan haluaa meiltä pariin päivään yhtään mitään. Ehkä jotain ihania hemmotteluhoitoja…
Ja sitten se puolimaraton. Niin tosiaan, mokoma. Siitähän se ajatus itse asiassa lähti. Yhteinen porkkana ja motivaattori kotiäitien kuntoprojektiin. 50 prosenttia projektiin sitoutuneista on jo saanut hyvän niskaotteen itsestään. Arvaatkaapa olenko se minä? Lue loppuun
TOISEN KANSSA 