Kotiäidin kuntoprojekti: näin huijaat itsesi liikkeelle

Tähän älä hyvä ihminen enää koskaan ryhdy.
Note to myself, Turku 2.7.2011

”Juoksin” ensimmäisen puolimaratonin esikoisen syntymän jälkeen Paavo Nurmen kisoissa heinäkuussa 2011. Vauva oli tuolloin hieman alta puolivuotias. Olin saanut siirrettyä jo maksetun ilmoittautumisen edelliseltä kesältä vuodella eteenpäin. (Mikä loistava käytännön porkkana päästä takaisin juoksun makuun.) Lue loppuun

Advertisement

Taistelu tuskan herruudesta: synnytys vs. maraton

”Synnytystä voi fyysisenä rasitteena verrata maratoniin”, sanovat ihmiset, joilla ei välttämättä ole kokemusta kummastakaan. Raskaana olevat naiset saavat kuulla kliseistä maratonmetaforaa usein kyllästymiseen asti.

Tässä erään juoksevan kotiäidin subjektiivinen arvio vertauksen paikkansapitävyydestä.

Lue loppuun

Itsekäs äitimaratoonari

Niinhän sitä tavataan ajatella. Tavoitteellisesti ja määrällisesti paljon treenaava pienten lasten äiti kohdistaa ajankäyttöään vääriin asioihin. Hänen kuuluisi pyhittää lenkkipoluilla vietetty aika lapsilleen. Tai ainakin suurin osa siitä.

Kritiikkiin on tietysti täysi oikeus. Olen kuitenkin huomannut, että hanakimmin sitä tarjoilevat äidit ovat yleensä itse hyvin epäliikunnallisia. Ettei vain moitteeseen liittyisi pieni pisto sydämessä? Jokainenhan tietää, että liikunta olisi hyvä harrastaa edes vähän. Tieto saattaa kaihertaa pyhään sohva-jääkaappi-karkkikätkö-kolmiyhteyteen jämähtänyttä, vaikka ei sitä edes itselleen myöntäisi. Lue loppuun

Whatta sexy sporty mama!

..huusivat nuoret miehet perääni, kun juoksin helteisenä heinäkuun päivänä viekoittelevasti hymyillen heidän ohitseen viidentoista kilometrin kohdalla.

Ja sitten minä heräsin.

Oli elokuu. Ennätyshelteet olivat muuttuneet auvoisiksi kesämuistoiksi. Lääkärin jälkitarkastus ja sen myötä kohdunlaskeuman riski olivat nekin ohi. Oli aika sitoa lenkkarin nyörit napakasti ja ottaa ensimmäiset hölkkäaskeleet sitten päiväyksen 9.1.2014. Lue loppuun